LassiLappalainen

Kaikki varkaat eivät ole neroja

Vähän väliä kuulemme, näemme ja luemme mediasta taidokkaasti tehdyistä varkauksista - milloin nettihuijarit ovat iskeneet, milloin mitäkin.

 

Minä olen törmännyt varkauksiin joiden tekijät vaikuttavat lähinnä ääliöiltä. Lahdessa on ohitustietyömaa jossa on räjäytelty taajaan.  Tuttavani taloyhtiö Lahdessa oli hankkinut tärinämittarin - talossa putoilivat taulut seiniltä ja mahdollisia rakennevikojakin on ehkä tullut.

Joku oli kähveltänyt tämän tärinämittarin taloyhtiön varastosta. Laitteessa on gps paikannus eli taatusti löytyy. Ja mitä tuolla mittarilla yksityishenkilö tekee? Ei taida oikein ostajakandidaattejakaan löytyä yksityismarkkinoilta.

Muutama vuosi sitten jouduin identiteettivarkauden kohteeksi - omaa tyhmyyttäni (virallisesti varomattomuuttani). Kaveri oli ottanut nimissäni lainaa peräti 400 euroa. Kun tapaus meni oikeuteen, paljastui että hän oli suorittanut useita identiteettivarkauksia. Tämä ihmiskunnan nero oli sitten tilannut toisen ihmisen nimiin elektroniikkaa, mutta laittanut toimitusosoitteeksi oman osoitteensa sijaan sen henkilön osoitteen jonka henkilötunnuksen hän oli urkkinut. Hän ei siis hyötynyt näistä rikoksista mitään. Ja miksi ottaa lainaa vain 400 euroa? Ei järki päätä kivistänyt tuolla tyypillä.

Sain aikanaan postissa kopion oikeudenkäynnin pöytäkirjasta. Mies ei saanut mitään tuomiota. Hän väitti että pankkikortti, joka oli laina-anomuksissa ja tuotetilauksissa kirjattu, oli häneltä hävinnyt tai varastettu. Hän vain ei ollut saanut tehtyä poliisille rikosilmoitusta. Tällaisen perusteella oikeus siis katsoi että ei voida riidattomasti osoittaa syytetyn tehneen rikoksiaan. Ei sitten lautamiehille ja tuomarille ollut valjennut että kadonneesta pankkikortista ei ilmoiteta poliisille vaan pankille?

Tuon perusteella tuntuu että tuomareiksi ja lautamiehiksi valikoituu puupäitä.

Loppuun vielä tyhmin varkaus jonka kohteeksi olen joutunut. Vielä kun olin työelämässä, kuljin usein töihin ensin polkupyörällä rautatieasemalle ja junalla loput. Laitoin lahkeisiin pyykkipojat pyöräilyn ajaksi. Jätin pyykkipojat pyörälaukkuun odottamaan paluumatkaa. Kerran nuo kaksi pyykkipoikaa oli kähvelletty pyörälaukusta.

Jesss!!! (En tehnyt rikosilmoitusta)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsissa tapahtui joskus 60-70-lukujen taitteessa pankkiryöstö, jossa naamioitunut aseellinen ryöstäjä vaati siirtämään tietyn summan rahaa omalle tililleen. Sitten hän poistui pankista.

Kotiovella olivat poliisit odottamassa.

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

No mutta tässähän oli myös ihan huikea nero kyseessä. Yritti sentään ryöstää isoa summaa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Nykyisin ei taitaisi tuokaan enää Ruotsin poliisilta onnistua.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Niinpä. Tyhmät varkaat saadaan kiinni, helpostikin. Fiksut varkaat sen sijaan pääsevät 'hyvin' ansaitusti lomailemaan loppuelämäksi johonkin (vero)paratiisiin. Ja parhaat varkaat jatkavat eliittielämäänsä vaikutusvaltaisissa asemissa yhteisönsä kunnioittamina.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ja öljytankkerivarkaat yrittivät varastaa yhdysvaltalaisen sotalaivan (USS Nicholas). Eivät saaneet öljyä, mutta sentään jonkin verran metallia kumiveneeseensä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yleisenä kommenttina typeriin rikoksiin ja rikollisiin.

Lukekaa evp. rikoskomisario Seppo Sillanpään kirjoittama faktapohjainen kirja "Tämä on ryöstö."

Miksi vain typerät varkaat jäävät kiinni?

Siksi, että fiksun varkaan käynnistä ei juurikaan jää tutkittavaa. Anastuskin havaitaan usein vasta niin myöhään, että jäljet ovat jo jäähtyneet.

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

Niinpä. Onhan ihmisiä jotka eivät tajua että heiltä varastetaan ennen kuin kaikki on mennyt.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuo identiteettivarkausjuttusi jäi mietityttämään parin kohdan osalta. Ensinnäkin ainakin tuon kuvauksen mukaan juttu olisi ollut niin pieni, ettei siinä olisi käytetty lautamiehiä vaan ratkaisu olisi ollut yhden tuomarin ratkaisu. Lisäksi jos taas tuohon rikokseen katsotaan, niin olennainen osa siitä on, että pitäisi olla aika suuri varmuus, että juuri hän on noita laitteita tilaillut. Ilman varmuutta juttu kaatuisi - tämä on suomalaisen oikeusperiaatteen ytimessä. Tuohon varmuuteen taas vaikuttaa vahvasti se mitä syyttäjä esittelee syytteinä, ja pienemmässä määrin puolustusasianajajan pyrkimys mm osoittaa, ettei ole varmuutta, että vastaaja on tehnyt syytteessä olevan rikoksen. Jostain syystä jotkut syyttäjät tekevät sekä syytekirjelmän, että suullisen esityksen vähän hutiloiden jolloin taas tulee se oikeusperiaate vastaan. Jos ei kunnon todisteita ole, on vastaaja vapautettava vaikka sinällään olisi vahvat syyt epäillä että vastaaja on syyllinen. Todisteet painavat, ei epäilyt.

Itselläni oli yksi tapaus jossa varastetulla pankkikortilla nostettiin (tai yritettiin nostaa - en muista onnistuiko) rahaa. Oikeastaan ainoa todiste, että vastaaja olisi syyllinen oli pieni, suunnilleen passikuvan kokoinen automaatin valvontakameran kuva joka oli niin suttuinen että siinä olisi voinut "tunnistaa" ehkä kymmenisen prosenttia suomen kansasta. Pitihän kyseinen henkilö vapauttaa kyseisen syytekohdan osalta, vaikka luultavimmin olikin syyllinen. Mutta kun syyttäjä ei esittänyt mitään sellaista lisätodistetta joka olisi sitonut tämän henkilön kunnolla juttuun.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

#8

Aivan näin. Eivät tuomarit tuomioita nuiji pöytään asianomistajien viihdyttämiseksi, vaan syyttäjän esittämän näytön perusteella.

Käyttäjän LassiLappalainen kuva
Lassi Lappalainen

Sen verran kommenttina tähän että kun tuo käsittely johon aioin ensin osallistua, venyi, päätin lähteä töihin, joten en edes tiedä oliko lautamiehiä päätöstä tekemässä. Enkä enää muista oliko identiteettivarkauden kohteita enemmän kuin kaksi. Jäi vain mieleen tuo omituinen perustelu että koska syytetty ei ollut ilmoittanut pankkikortin katoamisesta poliisille, katsottiin että näyttöä ei ole.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Olin eteläisessä Suomessa kesävallesmannina. Neljä nuorta kävi kyläkaupassa yöllä varkaissa ja LP:n partio otti ryhmän kiinni samana yönä eräältä sorakuopalta. Ajoneuvona nuorilla (17-18-vuotiaita, kaksi poikaa, kaksi tyttöä) Datsun 100 A.

Käräjillä nuoret saivat varkaudesta sakot ja kauppias ehdollista muutaman kuukauden.

Kauppias väitti tuon porukan varastaneen useita koreja olutta, yhden limsakorin, muutaman kilon sisäfilettä, makkaraa useita kiloja ja tupakkaa ”ainakin kymmenen kartonkia”. Todellinen saalis oli yksi olutkori, yksi makkaralenkki ja yksi kartonki savukkeita.

Kauppiaan olisi kannattanut ottaa hiukan selvää rikoksen olosuhteista ennen vakuutuspetoksen yritystään. Neljä nuorta Datsun 100 A:ssa kertoo jo sen, että sinne ei tuollaista määrää saalista mahdu.

Edit. Täytyy lisätä, että ei se tuomio pelkästä vakuutuspetoksen yrityksestä tullut, ennen kuin joku ehtii nillittämään. Oli siinä riittävästi viranomaisessa tapahtunutta vilppiä muutenkin kerrakseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tunsin aiemmin (tai oikeastaan hän oli vanhempieni ystävä) erään kultasepän Helsingistä, jonka liikkeeseen oli murtauduttu. Sieltä oli varastettu jonkin verran rannekkeita ja kelloja.

Kun omistaja oli aamulla tullut liikkeeseensä, niin hän oli ennen poliisien saapumista kopannut jömmaan muutamia kultarannekkeita samasta syystä kuin tuo kuvailemasi kauppias niitä limsoja ja tupakoita.

Jostain syystä poliisi oli kuitenkin saanut varkaan jo kiinni lähes verekseltään ja varas oli luovuttanut sanojensa mukaan kaiken kähveltämänsä jo heille. Kun poliisien kanssa sukeni kiistaa siitä puuttuuko potista jotain, niin kauppias oli kysynyt heiltä: "Kumpaa te uskotte enemmän, varasta vai minua?", niin poliisi oli vastannut: "Rehellistä varasta voi joskus uskoa enemmän kuin yrittäjää."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset